KONFIRMAATIOSAARNA 8.8.2010 HAUKIVUOREN KIRKOSSA

Ilm. 3: 1-6
»Sardeksen seurakunnan enkelille kirjoita:
Näin sanoo hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja seitsemän tähteä:
Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista.
Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.
Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.»

”Meillä maailman vahvimmilla miehillä on hyvin tärkeää neljä lajia. Yksi on autonkanto, toinen on murkulavippi ja kolmas on... No, anyway. Mutta ehdottomasti tärkeimpänä on olla valmiina odottamassa Jeesuksen paluuta, jonka hetkeä edes Norjan maailman vahvin mies ei tiedä.”


Leirimme viimeisenä iltana gaalaillassamme vieraili useita julkisuuden henkilöitä, muiden mukana myös Vintiöistä tutut maailman vahvimmat miehet. Erehdyttävästi nämä julkkikset muistuttivat tosin leirin isosia ja opettajia, mutta se onkin jo toinen juttu.

Pyhän aiheena on siis etsikkoaikoja. Etsikkoaika-sanaa yleiskielessä käytetään, kun tahdotaan ilmaista, että johonkin asiaan kaivataan muutosta tai on väistämättä tulossa muutos. Tuohon muutokseen reagoimisesta riippuu, miten asiat tulevaisuudessa näyttäytyvät. Tällä hetkellä on esimerkiksi kaiken tietävän Googlen mukaan menossa etsikkoaika kirjastoilla ja teknologiateollisuudella. Jääkiekkojoukkueillakin sanotaan usein olevan etsikkoaika, kun tappioputken päässä häämöttää muutoin liigan päättyminen. Esimerkiksi Tapparalla sanottiin viime kaudella olevan etsikkoaika, kun se oli hävinnyt neljä ottelua putkeen. Ilmeisesti Tappara jollain tavalla osasi etsikkoaikansa hyödyntääkin, vaikka ei ihan kärkisijoille päässytkään.

Mutta mitä etsikkoajalla tarkoitetaan kristillisessä uskossa? Vanhassa kristinopissa, joka on tuttu monelle teistä seurakuntalaisista, etsikkoajasta opetetaan näin:
”Ihmisen elämässä on aikoja, jolloin Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa kutsutaan etsikkoajaksi. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa.”

Sopiiko tämä yhteen sen suhteen, mitä etsikkoajalla tarkoitetaan yleiskielessä? Kyllä sopii mitä parhaimmalla tavalla. Yleiskielessä puhutaan siis muutoksesta, muutoksen tarpeesta ja muutokseen reagoimisesta. Myös Jumalan kutsuun liittyvät nämä kolme asiaa.

Ensinnäkin muutoksen tarve. Mihin tarvitaan muutosta? Tappara tarvitsi viime kaudella muutosta tappioputkeensa. Voidaan sanoa, että ihmisen kohdalla tilanne on vähän samankaltainen paitsi että kyse on vielä suuremmista tappioista ja paljon vakavammasta asiasta kuin jääkiekon SM-liiga, jos nyt sen vakavampaa asiaa voi enää ollakaan. Kyse on siitä, onko meillä asiat Jumalan kanssa niin kuin niiden pitäisi olla. Lukemassani raamatuntekstissä tämä muutoksen tarve tulee hyvin esille. Sardeksen seurakunta, jonne Jeesus itse nämä sanansa sanoo, oli kuolemaisillaan. Mikä tähän oli syynä? Se, että Sardeksen seurakunta oli joutunut kauas Jeesuksesta. Se ei enää odottanut Jeesuksen paluuta eikä kuunnellut Jeesuksen ääntä evankeliumissa. Siksi se saa kuulla varsin kovia sanoja. Sardeksen seurakuntaa ja seurakuntalaisia kutsuttiin muutokseen – takaisin Jeesuksen luo, Jeesuksen yhteyteen.

Päivän raamatuntekstistä käy ilmi, mikä on ihmisen tärkein asia. Se on saada nimi elämänkirjaan ja valkeat vaatteet, joissa voi mennä Jumalan eteen ja päästä taivaaseen. Nämä vertauskuvat puhuvat täsmälleen samasta asiasta: miten meistä tulee Jumalan lapsia ja taivaan perillisiä. Tämä onkin ehkä isoin muutos, jonka ihminen voi elämässään kokea.

Pitkä valkoinen kastemekko ja nyt konfirmaatiossa käytettävä valkoinen alba kuvaavat tätä valkoista vaatetta, joka päällä saa tulla taivaaseen. Raamatun opetuksen mukaan kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Jo kasteen yhteydessä meidät on siis puettu syntien anteeksiantamuksella ja Kristuksen pyhyydellä ja puhtaudella. Se on ainoa asia, jonka varassa syntinen ihminen – sinä ja minä – voi astua Jumalan eteen ja päästä taivaaseen. Ja tämä syntien anteeksiantamus meille on annettu valmiina lahjana. Kasteen yhteydessä nimemme on kirjoitettu elämän kirjaan. Se on kirja, johon on taivaassa talletettuna niiden nimet, jotka Jeesus viimeisenä päivänä kutsuu luokseen taivaaseen.

Tätä lahjaa olemme yhdessä eläneet todeksi ja ihmetelleet myös rippikoulun aikana. Nyt meiltä kysytään: mitä tämä lahja meille merkitsee? Vai merkitseekö mitään? Tahdommeko tänään tulla Jeesuksen luo vai lähdemmekö hänen luotaan pois?
Lukemastani Raamatun tekstistä käy ilmi, että Sardeksen seurakunnassa osa oli työntänyt syntien anteeksiantamuksen lahjan pois elämästään. He olivat lähteneet Jeesuksen yhteydestä pois. Jeesus lupaa, että ne, jotka pysyvät hänen yhteydessään loppuun saakka, hän tunnustaa omakseen Isänsä edessä. Mutta niitä, jotka hänet työntävät pois ja hylkäävät, hän ei tunnusta omikseen. Valkoiset vaatteet voi menettää ja nimen elämänkirjassa. Näin käy elämällä epäuskossa. Siksi on aiheellista kysyä tänäänkin: olenko minä Jeesuksen oma, elänkö minä Jeesuksen yhteydessä?

Etsikkoaika merkitsee myös muutokseen vastaamista. Tämän päivän raamatunteksti on kirjoitettu ennen kaikkea Sardeksen seurakunnan pastorille. Pastori ei ollut hoitanut hommiaan, vaan oli keskittynyt juomaan kahvia Esson baarissa ja vetämään pitkävetoa Tapparan ja Ilveksen pelistä. Sen sijaan pastorin olisi pitänyt etsiä eksyneitä, tuoda takaisin laumasta harhautuneita, sitoa murtuneita jalkoja ja hoivata uupuneita. Eli kutsua iankaikkisen elämän tielle. Kutsua muutokseen.

Miten sen sanoisin niin selkeästi, että keneltäkään ei menisi ohi: jokaista ihmistä tässäkin konfirmaatiomessussa Jeesus etsii, hoitaa, kutsuu ja houkuttelee takaisin yhteyteensä. Ei ole ketään, jolle Jeesus sanoisi: mene pois, et kelpaa minulle. Vaikka kuinka olisi taivaan tietä kulkiessa navigaattori jäänyt päivittämättä ja sen takia on nyt eksyksissä, juuri nyt on oikea hetki sen päivittämiselle. Apostoli Paavali kirjoittaa Raamatussa näin:
Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! 2 Hänhän sanoo:
-- Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun.
Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.

No missä Jeesus sitten etsii, kutsuu ja hoitaa? Oikea vastaus on: diskossa. Nimittäin ortodoksisessa kirkossa ehtoollisleipälautasta kutsutaan nimellä diskos. Jeesus itse on ehtoollisen leivässä ja viinissä havaittavalla ja todellisella tavalla läsnä. Siellä, missä Jeesus on läsnä, hän antaa synnit anteeksi , pelastaa ja ottaa omakseen. Kävimme rippikoulussa läpi uskon hoitamista ja kysyin, mikä mahtaa olla oikea puhdistusaine, kun synti painaa omaatuntoa. Joku rippikoululaisista vastasi hienolla tavalla: Oliskohan Jeesuksen ruumis ja veri? Aivan oikein. Ehtoollispöydässä päältämme otetaan syntien likaamat matkavaatteet pois ja annetaan tilalle puhtaat vaatteet. Niissä on taas hyvä jatkaa taivasmatkaa Jeesuksen kanssa.

Tänään Jeesus siis kutsuu luokseen, olipa elämäntilanteesi minkälainen hyvänsä. Jos tänään tulemme hänen luokseen ja elämme hänen lähellään, on turvallista sanoa niin kuin maailman vahvin mies sanoisi: ”Ikinä en ole Jeesusta hylännyt. En ole ikinä hylännyt! Jos joku väittää että olen hylännyt niin aijaijai!” Jeesuksen kanssa - ja vain Jeesuksen kanssa - maailman vahvin mieskin pääsee taivaaseen.